Onnelliseksi eroamalla

Kumpi on niskan päällä? Alistetaanko perheessä naista vai miestä? Kuka määrää kaapin paikan? Oletko marsu vai tiikerihai? kysyi Helsingin Sanomat 14.1.2016.

Ero voi olla paras ratkaisu, jos arki on jatkuvaa taistelua, eikä elämäänsä voi elää haluamallaan tavalla.

Eronneet ovat yleensä kovasti tyytyväisiä ratkaisuunsa. Osmo Kontulan kirjoittaman Perhebarometrin 2013: Yhdessä vai erikseen? mukaan suurin osa naisista ja miehistä koki elämänsä muuttuneen onnellisemmaksi ja itsetuntonsa kohentuneen eron jälkeen. Erityisesti naisten itsetunto oli vahvistunut.

Myös Jouko Kiisken tutkimuksessa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa (2011) avioero koettiin enimmäkseen myönteisenä. Tutkitut olivat tyytyväisiä uuden elämänsä laatuun ja sen hallintaan, ihmissuhteisiin ja jopa taloudelliseen toimeentuloon. Seitsemän kymmenestä piti avioeroa järkevänä ratkaisuna ja opettavaisena kokemuksena. Monet pitävätkin itseään eronsa jälkeen aiempaa kyvykkäämpänä solmimaan onnellisen parisuhteen. 87 prosenttia oli eron myötä kasvanut ihmisenä.

Avioerot eivät yleensä ole turhia, eikä avioliiton loppuminen ole katastrofi kuin pienelle osalle eronneista. Yleensä niille, joille ero tulee yllätyksenä.

Riitaa arjesta

Parisuhteen arjessa riidellään eniten kotitöiden jakamisesta ja lasten kasvattamisesta. Samoin riitaa syntyy kommunikaation toimivuudesta, yhteisestä vapaa-ajasta, yhteisten rahojen käytöstä ja seksistä. Ennen eroa pöydälle nostetaan myös puolisoiden erilaiset arvot ja elämäntyylit.

Eniten taistellaan siis jokapäiväisistä keskinäisistä suhteista ja siihen liittyvästä yhteistyöstä. Parisuhde onkin ennen kaikkea yhteistyösuhde, ja sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin yhteistyö käytännössä toimii.

Kontulan mukaan yhteiset lapset ovat tärkein syy pysyä yhdessä. Muita erittäin tärkeiksi koettuja syitä ovat rakkaus sekä päätös ja halua elää yhdessä. Raha, yksinjäämisen pelko, toisten ihmisten arvostelu tai pelko kumppanin reaktiosta eroon ei sido ihmisiä toisiinsa.

Miksi erotaan?

Syitä on monia. Naiset pakkaavat laukkunsa, jos parisuhteessa on vaikeuksia puhua ja selvittää erimielisyyksiä, puuttuu arvostusta ja kunnioitusta, parisuhdetta ei hoideta, mies on uskoton, puuttuu rakkautta ja arvot ja elämäntyylit ovat erilaisia. Miehillä syyt ovat pitkälti samoja, mutta he eivät niinkään koe arvostuksen ja kunnioituksen puutetta tai ristiriitoja arvoissa, mutta sen sijaan parin seksuaaliset ongelmat ovat yksi tärkeä syy erota naisesta.

Lyhyesti sanottuna parisuhteissa riidellään arkeen liittyvistä asioista ja kasvetaan erilleen. Uskottomuus ei yleensä ole syy eroon vaan seuraus muista kasautuneista ongelmista.

Kaarina Määtän mukaan ihmisillä on erotessaan yleensä kaksi tavoitetta: vapautua epäonnistuneesta liitosta ja aloittaa uusi elämä. Ero on elämän käännekohta ja merkitsee monenlaista kamppailua ja muutosta. Se muokkaa niin ihmisen persoonallisuutta, identiteettiä, asenteita ja maailmankatsomusta kuin käsityksiä yhteiskunnasta ja perheestä, elämisen ja asumisen tapaa sekä vapaa-ajan ja työn organisointia.

Kyseessä on siis merkittävä oppimisen ja muutoksen mahdollisuus.

Eron voi välttää

Monissa tapauksissa eron voi myös välttää, mutta sekin edellyttää uuden oppimista.

Arki pitää saada rullaamaan tasapuolisesti. Kummallakin pitää olla tunne, että suhteesta saa saman verran kuin siihen laittaakin. Miehille on tietenkin ongelma, että naiset vaativat parisuhteelta miehiä enemmän.

Hyvin tärkeää on saada suu auki. Toimiva kommunikaatio kuuluu hyvän parisuhteen perusasioihin. Samoin jakaminen. Kumppaniin ollaan tyytyväisiä, kun on mahdollisuus puhua ja jakaa hänen kanssaan kaikki asiat. Tähän liittyy myös kyky ilmaista tunteita.

Onnellisen parisuhteen perustekijöihin kuuluvat myös luottamus kumppaniin kaikissa asioissa ja tilanteissa, molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus sekä samanlaiset elämänarvot.  

Ensimmäisellä yrityksellä tähän ei aina pääse. Mutta toisella kertaa pitäisi olla jo paremmat mahdollisuudet, jos osaa ottaa opikseen ja haluaa kehittyä ihmisenä. Kovapäisiltä se voi vaatia kolmannenkin yrityksen.

Lähteet

Kiiski, Jouko 2011. Suomalainen avioero 2000-luvun alussa. Miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 11.1.2016, http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0422-5/urn_isbn_978-952-61-0422-5.pdf

Kontula, Osmo 2013. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestötutkimuslaitos Katsauksia E 47/2013. Helsinki: Väestöliitto, http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/7c3646ada41bb772f5754a4163d3efe3/1452847182/application/pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1.pdf

Määttä, Kaarina 2002. Avioeron tuska ja helpotus. Helsinki: Tammi.