Tunteet pinnassa tutkijapäivillä

Järki antaa perusteet, mutta tunteet voiman tekemiseen. Tunteet ovat tietoa ja energiaa, ne näkyvät ja tarttuvat. Näin hahmotteli psykologi, valmentaja Jarkko Rantanen perjantain esityksessään Tunteet (työ)elämässä.

Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisen teemana oli oppiminen, luovuus ja tunteet aikuisuuden elämänkentillä. Ehkä käsitteet olisivat voineet olla toisessakin järjestyksessä, sillä tunteet vaikuttavat oppimiseen ja luoviin tekoihin kaiketi enemmän kuin oppiminen ja luovuus tunteisiin.

Psykologi, valmentaja, kirjailija Jarkko Rantanen ihmetteli, mitä tunteet ovat

Vaikka tunteet ovat olennaisen tärkeitä, tutkijat eivät Rantasen mukaan ole yksimielisiä siitä, mitä tunteet ovat tai kuinka monta tunnetta on olemassa. Akateeminen saivartelu ei ole olennaista vaan tunteiden huomioon ottaminen. 

Rantanen perusteli tunteiden merkitystä järjellä: tunteilla on iso merkitys organisaation toimintaan: Tyytyväiset työntekijät tuovat yritykselle 40 % enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät. Organisaation ilmapiiri selittää arviolta 20-30 % liiketaloudellisesta tuloksesta. Esimiesten virheistä 75 % liittyy tunteiden säätelyyn.

Jokainen yhteisön jäsen rakentaa työpaikan tunneilmastoa, sillä teemme koko ajan havaintoja toistemme tunteista.

Jos unohdetaan raha ja katsotaan oy perhe ab:n toimintaa tunteiden näkökulmasta, ”tulosluvut” ovat varmasti vieläkin isompia. Tunteilla on suora yhteys tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen parisuhteessa. Erityisesti kotona tarkkailemme toistemme tunteita ja reagoimme niihin. 

Tunteista puhuminen ei ole aina helppoa. Psykologi-valmentajan neuvo onkin: tunteista ei ole pakko puhua vaan tulee toimia tavalla, joka ottaa tunteet huomioon. Se ei riitä, että tietää kaiken mahdollisen tunteista, täytyy myös oppia toimimaan.

Tietämisen ja toiminnan välillä sanotaan olevan maailman suurin kuilu. Rantanen antoi muutamia vinkkejä, miten sen voisi ylittää. Mielestäni ne toimivat yhtä hyvin töissä kuin kotonakin.

Uteliaisuus on erittäin tärkeä sisäisen motivaation lähde. Kaikki syvällinen oppiminen alkaa suuresta hämmennyksestä. Yhteinen hämmennys on myös uutta luova yhteistoiminnallinen tila. Miten sitten pidän yllä uteliaisuutta ympäröivää maailmaa, kumppania ja itseäni kohtaan? En ainakaan juuttumalla rutiineihin.

Kohtaamiaan negatiivisia tunteita voi lieventää, kun niihin reagoi rakentavasti. Hyväntahtoisen huomion osoittaminen – siis välittäminen – on tärkeää. Se lisää sitoutumista. Positiivisen palautteen antaminen on olennaista niin oppimisessa, työelämässä kuin parisuhteessakin. Myös positiivisia tunteita voi vahvistaa.

Erityisesti läheisissä ihmissuhteissa kiitollisuuden osoittaminen on tärkeää. Kiitollisuus tarkoittaa sen oivaltamista, että se mitä sinulla on, ei ole itsestään selvää. Syväkiitos on sitä, että osoittaa toiselle, miten paljon hän on panostanut ja miten arvokas hän on.

Negatiivisia tunteita ei pidä piilottaa, ne on tuotava ulos, jotta niistä pääsee eroon. Kun niitä panttaa, ne tulevat ulos hyökyaaltona ja voivat aiheuttaa tuhoa. Tunteet ja tapa ilmaista ne ovat kaksi eri asiaa. Kielteiset tunteet tulisikin oppia ilmaisemaan rakentavasti.

Kun ottaa päähän, voi itseltään kysyä: Miltä minusta tuntuu juuri nyt. Mistä tiedän, että tuntuu. Ja mitä tunteesta seuraa.

Omaa tutkimushankettani esittelin jo torstaina Perhe aikuiskasvatustieteessä -teemaryhmässä. Väitöstutkimukseni aihe oppiminen parisuhteessa herätti kiinnostusta ja keskustelua. Sitä pidettiin ehdottomasti tutkimisen arvoisena. Sain myös hyviä kommentteja ja vinkkejä, jotka selkiyttivät vielä alkuvaiheessa olevaa hankettani. Tuntuu, että suossa ollaan, mutta pää pysyy pinnalla. Seuraavaksi paneudun parisuhteen tarkempaan määrittelyyn ja elämänkulun teoriaan.

Tutkijapäivät laulettiin käyntiin

Jyväskylässä 18.-19.2.pidetyn tutkijatapaamisen järjestivät Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta.